Aikuisten liikunta

Kansallisessa liikuntatutkimuksessa on seurattu aikuisten vapaa-ajan intensiivisen liikunnan kehittymistä vuodesta 1994. Intensiivisestä liikunnasta on käytetty nimitystä terveyden kannalta riittävä liikunta. Kriteerinä on liikunnan ja kuntoilun harrastus vähintään kolme kertaa viikossa siten, että se on luonteeltaan ripeää ja reipasta tai voimaperäistä ja rasittavaa.

Uusimpaan tutkimukseen otettiin mukaan myös toinen intensiivisen vapaa-ajan liikunnan raja. Toisena intensiivisen liikunnan rajana pidetään liikunnan ja kuntoilun harrastusta, joka tapahtuu vähintään neljä kertaa viikossa siten, että se on luonteeltaan ripeää ja reipasta tai voimaperäistä ja rasittavaa. Lisäksi päivittäisen liikunnan tulee kestää yli 30 minuuttia.

Aktiivisten liikkujien määrä lisääntynyt

Vanhan kriteerin mukaan 57 prosenttia vastaajista liikkui intensiivisesti. Naisista 61 prosenttia ja miehistä 54 prosenttia oli aktiivisia liikkujia. Aktiivisten liikkujien määrä on lisääntynyt viime tutkimuksesta. Uusien kriteerien mukaan 36 prosenttia vastaajista liikkui intensiivisesti. Naisista 41 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia oli aktiivisia liikkujia.

Riittämättömästi liikkuvia on peräti 2,1 miljoonaa. Tähän lukuun sisältyvät ne, jotka eivät liiku lainkaan, liikkuvat liian harvoin tai joiden liikunta on teholtaan liian vähäistä. Naisista suurempi osa kuin miehistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Iän mukaan erottuvat 19-25-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat, joista keskimäärää useampi harrastaa kuntoilua riittävästi. Eniten riittämättömästi liikkuvia on keski-ikäisten 35-49-vuotiaiden parissa (67%).

Tanssia harrastavista liikkuu terveyden kannalta riittävästi 57%.

Lisää liikettä liikuntapaikoista ja ohjaajista

Perinteisesti liikunnallisesti passiivisien ilmoittamat liikkumattomuuden syyt liittyvät liikuntapaikkojen ja ohjaajien puutteeseen sekä liikkujien omaan ajankäyttöön.

Tutkimuksen mukaan liikuntajärjestöjen osuudessa terveysliikunnan järjestämisessä on parantamisen varaa. Järjestöjen päätavoitteet ovat perinteisesti suuntautuneet lapsi- ja nuorisoliikuntaan sekä kilpaurheilun järjestämiseen. Terveysliikunta on kuitenkin saanut viime aikoina ilahduttavasti jalansijaa myös järjestöissä.

Tanssi liikuntalajina liikuttaa keskimääristä enemmän ja terveellisemmin.

Lähes puolet lapsista ja nuorista on mukana seurojen toiminnassa

Liikuntaseuroilla on entistä merkittävämpi rooli lasten liikuttamisessa, sillä lähes puolet lapsista ja nuorista on mukana seurojen toiminnassa. Alueelliset erot ovat suuria. Uudellamaalla joka toinen lapsi tai nuori on mukana seuran toiminnassa, mutta Pohjois-Suomessa vain joka kolmas.

Perusliikuntamuodot suosiossa

3–18-vuotiaista suomalaisista 91 prosenttia ilmoittaa harrastavansa urheilua ja liikuntaa. Kymmenessä vuodessa kasvua on tapahtunut 15 prosenttia. Suomalaisia lapsia ja nuoria eniten liikuttavia lajeja ovat jalkapallo, pyöräily, hiihto, uinti ja juoksulenkkeily.

Lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa useimmiten omatoimisesti kavereiden kanssa. Seuraavaksi eniten lapset ja nuoret ovat mukana seurojen toiminnassa ja lähes yhtä moni ilmoittaa harrastavansa liikuntaa omatoimisesti yksin.

Harrastaminen seurassa on suositumpaa kuin koskaan

Lasten ja nuorten osallistuminen seurojen toimintaan on kaksinkertaistunut
1970-luvun alusta lähtien. Viimeisen kymmenen vuoden aikana seuratoimintaan on tullut 65 000 harrastajaa lisää. Samaan aikaan ikäluokat ovat pienentyneet merkittävästi. Tällä hetkellä 3-18 vuotiaiden ikäluokkaan kuuluu noin miljoona lasta ja nuorta. Suomalaiset ovatkin lähellä maailmanennätystä, sillä vain Ruotsissa ja Norjassa ollaan samalla tasolla.

3–18-vuotiaista seurojen toimintaan osallistuu 42 prosenttia eli yhteensä 417 000 lasta ja nuorta. Kaikkein aktiivisimpia seuraharrastajia ovat 11–12 -vuotiaat pojat.

Harrastajamäärät ovat lisääntyneet seuroissa, mutta silti yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Tavoitteena on, että nuoret liikkuvat vähintään tunnin päivässä, joten liikettä tarvitaan niin yksin kuin kavereiden kanssa kouluissa. Tavoitteena on liikunnallinen elämäntapa.

Tyttöjen harrastaminen seuroissa jatkaa kasvua

Pojat ovat mukana seurojen vilskeessä tyttöjä useammin. Ero on kuitenkin tasoittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja nyt kaikista pojista 45 prosenttia ja tytöistä 38 prosenttia on mukana seuroissa. Lisäksi tytöt liikkuvat poikia useammin omatoimisesti yksin. Entistä useampi tyttö harrastaa kuitenkin liikuntaa seuroissa.

Tyttöjen seuraharrastaminen heijastaa yleistä asennemuutosta ja tasa-arvon etenemistä yhteiskunnassa. Tyttöjen liikunta on saavuttanut arvostusta ja sitä kautta myös tilaa ja resursseja.

Seuraharrastamisen kasvu tulee kaupungeista

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat lapset ja nuoret harrastavat seuroissa useammin kuin muualla Suomessa asuvat. Uudellamaalla 50 prosenttia lapsista ja nuorista on mukana seuran toiminnassa, mutta Pohjois-Suomessa seuroissa liikkuu vain 29 prosenttia.

Alueellisten erojen kasvu on huolestuttavaa. On tärkeää, että kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkua.

250 000 lasta ja nuorta haluaisi tulla mukaan

Seurojen ulkopuolella olevista lapsista ja nuorista peräti 250 000 haluaisi tulla mukaan seurojen toimintaan. Selvä enemmistö pitää sopivana harjoituskertojen määränä 1-2 kertaa viikossa. Halukkaiden määrässä on runsaasti 7-8 vuotiaita liikkujia. Vapaaehtoinen sitoutuminen, tavoitteellisuus, matkat, leirit, kilpailut, samanhenkiset kaverit ja seura-asut vaikuttavat lasten vapaa-ajan valintoihin.

Tarjottava edullisia tapoja harrastaa

Liikunnan harrastaminen on yhä kalliimpaa ja vaikuttaa tulevaisuudessa lasten ja nuorten harrastamiseen seuroissa. Kustannusten kasvu on ollut huomattavaa etenkin tietyissä Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.

Lasten ja nuorten liikunta on kehittymässä elämys- ja tapahtumakeskeiseksi, mikä omalta osaltaan luo paineita kustannusten nousuun. Runsas kilpaileminen, matkat ja leirit ovat yleistyneet, ja ne lisäävät harrastamiskustannuksia. Yhä useampaa lajia harjoitellaan nykyisin rakennetuissa ympäristöissä sisätiloissa. Lasten ja nuorten lisäksi samoja liikuntapaikkoja käyttävät aikuiset. Hyvistä liikunnan olosuhteista huolimatta nämä seikat saattavat rajoittaa harrastamista seuroissa Etelä-Suomessa.

Tanssin sijoittuminen liikuntatutkimuksessa

Tanssin suosio lasten ja nuorten liikuntalajina on säilyttänyt asemansa vuoden 2001-2002 otantaan. Tanssi on kasvattanut selvästi suosiotaan verrattaessa tuoreen liikuntatutkimuksen tuloksia kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen.

Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. Aikuisliikunta. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksen on toteuttanut Suomen Gallup Oy ja rahoittanut opetusministeriö. / Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry

Liikuntajärjestöjen tilaamassa Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2005 – 2006 haastateltiin yhteensä 11 000 suomalaista, joista 5 500 on 3 – 18-vuotiaita ja 5 500 19 – 65-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin puhelimitse maaliskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Alle 12-vuotiaiden tiedot haastattelijat kysyivät lasten vanhemmilta. 12–18-vuotiaat vastasivat kysymyksiin itse. Vastaava trenditutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 1995, 1997-98, 2001-02. Tutkimuksen on toteuttanut TNS-Gallup ja rahoittanut opetusministeriö. Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa.