Tanssimallako taitoa ja tasapainoa?

Suomalaiset ovat tunnetusti olleet tanssikansaa eikä innostus näytä hiipuneen uudelle vuosituhannelle tultaessakaan. Päinvastoin, sillä suuren kansallisen liikuntatutkimuksen 2001—2002 mukaan tanssi on vuosi vuodelta kasvattanut suosiotaan nuorten ja työikäisten suomalaisten keskuudessa.

Myös suurelle osalle tämän päivän ikäihmisistä tanssi on tuttu liikuntamuoto jo nuoruusvuosilta. Vaikka osalle kesäiset lavatanssit ovat jo taakse jäänyttä elämää, tanssiharrastus voi jatkua yhä esimerkiksi senioritanssien merkeissä. Tanssilajien kirjo näyttäisikin laajenevan vuosi vuodelta. Kun suuret ikäluokat ovat kasvaneet tanssiharrastukseen tyypillisimmin lava- ja ravintolatanssien kautta, on tämän päivän nuorilla valittavanaan hyvinkin kattava valikoima erilaisia etnisiä tanssimuotoja hip-hopista afroon ja kaikkea siltä väliltä, perinteisiä kansantansseja unohtamatta.

Tanssilla uskotaan olevan suotuisia vaikutuksia etenkin liikehallintaan, joka koostuu tasapainosta, asennon ja liikkeiden hallinnasta, koordinaatiosta, rytmikyvystä sekä nopeudesta. Esimerkiksi UKK-instituutin lanseeraaman Terveysliikunnan suosituksen eli ns. liikuntapiirakan lihaskunto ja liikehallinta -palasen lajivalikoimassa on myös tanssi.

Tutkimusta tanssin vaikutuksista liikehallintaan ja lihaskuntoon on kuitenkin vähän. Yleisemmin on keskitetty tarkastelemaan ammattilaisten, kuten balettitanssijoiden, vammoja ja muita haittavaikutuksia. Sen sijaan tavallisen tanssiharrastajan kannalta keskeisten terveysvaikutusten tutkiminen on ollut lähes olematonta.

Bobo & Yarbrough julkaisivat vuonna 1999 tutkimuksensa, jossa tarkasteltiin tanssillisia elementtejä sisältävän aerobicin (aerobic dance) vaikutuksia ketteryyteen ja notkeuteen. Tutkimuksessa verrattiin 1) kokeneiden ohjaajien, 2) kokemattomien ohjaajien, joilla kuitenkin oli aerobic dance -tausta sekä 3) ei harjoittelutaustaa omaavien verrokkien selviytymistä ketteryys ja notkeustesteistä. Erityisesti ketteryystestissä oli havaittavissa trendi, jossa kokeneet aerobic dance -ohjaajat selviytyivät parhaiten ja ei harjoitelleet verrokkiryhmäläiset heikoimmin. Koska tutkittava joukko oli pieni, eivät ryhmien väliset erot olleet tilastollisesti merkitseviä.

Liikehallinta paranee tanssiessa

Ikääntyessä liikehallinta heikkenee, mikä altistaa kaatumistapaturmille. Liikunnalla, etenkin tasapaino- ja voimaharjoittelulla, voidaan ennaltaehkäistä ikääntyneiden kaatumisia (Gillespie ym. 2003, Chang ym. 2004). Tästä näkökulmasta tanssiharjoittelun voisikin olettaa olevan tehokasta, vaikka tutkimusnäyttö on puutteellista. Japanilaistutkimuksessa (Shigematsu ym. 2002) tunti tanssiin pohjautuvaa harjoittelua kolme kertaa viikossa kolmen kuukauden ajan paransi 72-87-vuotiaiden naisten tasapainoa ja ketteryyttä. Verrokkiryhmäläisillä ei tasapainossa tai ketteryydessä tapahtunut muutoksia. Onkin esitetty, että suosionsa ja potentiaalisten vaikutustensa vuoksi tanssilla (social dancing) tulisi jatkossa olla suurempi rooli ikääntyneiden toimintakyvyn heikkenemisen ja kaatumisten ehkäisytutkimuksessa. (Judge 2003).

Tutkimusnäytön puutteesta huolimatta tanssin paikka liikehallintaa lisäävänä liikuntamuotona on perusteltu, sillä se sisältää runsaasti elementtejä, jotka liitetään tasapainon ja yleisemmin liikehallinnan harjoittamiseen. Tanssissa on esimerkiksi tietty perusrytmi, joka ohjaa liikkumista. Yleensä tanssin tempo on vaihtelevaa. Tanssi perustuu vartalon ja sitä kautta liikkeen hallintaan, ja siinä on runsaasti liikesuunnan muutoksia. Nämä kaikki vaativat runsaasti hermoston, lihasten ja eri aistikanavien yhteistyötä, johon esimerkiksi tasapainon paraneminen suurilta osin perustuu. Lisäksi tanssi on liikuntamuotona asteittain etenevää, mikä on liikehallinnan kehittymisessä tärkeää.

Vaikka tanssijan lähtötaso olisi alhainen niin taitojen ja liikehallinnan parantuessa on mahdollisuus kokeilla aina vain vaikeampia ja haastavampia kuvioita. Tanssi on liikuntamuotona myös varsin turvallinen. Parkkarin ym. (2004) tutkimuksessa selvitettiin eri liikuntalajien sekä arkiliikuntamuotojen turvallisuutta laskemalla yksilöön kohdistuva vammariski tuhatta harrastetuntia kohti. Tanssin todettiin olevan turvallisimpia liikuntamuotoja muun muassa golfin, uinnin, kävelyn ja soutamisen ohella. Tanssia eri muodoissaan voikin suositella eri-ikäisille, erikokoisille ja erikuntoisille suomalaisille osaksi liikunnallista elämäntapaa.

Lähde: UKK-instituutti, www.ukkinstituutti.fi